Mitä meikä tietää longboardeista? No ei paljon mitään! Eli siis paljon on vielä opittavaa mut paljon on tullu myös opittua yrittämisen ja erehtymisen kautta. Parin vuoden kokemus kyseistä puuhasta takana. Tähän on sisältyny satoja rullattuja kilometrejä, yksi oldschool dekin rakentaminen vanerilevystä, laakereiden vaihtoa, loputonta trukkien säätöä, tiedon kartuttamista eri lähteistä yms. Tässä nyt ois kuitenki pitkä briiffaus aloittelijoille, pidempään harrastaneille tässä ei taida olla juuri mitään uutta. Lukekaa kuitenki läpi, jos jotain korjattavaa ilmenee nii pistäkää kommenttiboksiin ja päivittelen tekstiä. Tällä kertaa pelkästään tekstiä eikä mitää kuvia. Älkää vihatko, mä oon ihan harmiton. Nää on kaikki sitten tosiaan vaan mun muodostamia mielipiteitä, joten älkää ottako itteenne.
Note: tässä kirjoituksessa lonkkareista puhutaan longboardeina tai lonkkareina. Skeittari, skeitti yms semmoiset tarkoittaa niitä peruslaudoilla skeittaavia tyyppejä. Skeittikauppa taas Laminaa, Union Fivea, Ponkesia jne.
Dekki:
Dekillä tarkoitetaan itse lautaa. Eli pelkkää lautaa ilman trukkeja, renkaita yms. muuta settiä. Dekki rakentuu yleensä vanerista, mutta rakennusaineena voi käyttää lähes mitä tahansa. Dekkejä on myös muovisia ja vinyylisiä. Jos toisin ei mainita niin dekki on kuitenkin puuta. Vaneri itsessään on kerroksittain päällekkäin liimattuja puusiivuja. Yleensä noin millin paksuisia puusiivuja siis liimataan vuorotellen ristikkäin. Eli puun syyt ensin suoraan eteenpäin sitten vaakaan sitten taas eteenpäin jne. Puusiivuja on päällekkäin yleensä 7-11, toisinaan enemmänkin, mutta silloin puusiivut ovat olleet ohuempia. Puusiivut liimataan erityisen kestävällä liimalla, joka ei siis ole mitään perus erikeepperiä, vaan mielettömän stydiä kamaa! Tämä tekee vanerista kestävän ja ennen kaikkea joustavan materiaalin. Puu muuttuu siis vaneriksi vasta kun kerrokset on ladottu ristikkäin ja liimattu yhteen. Toisinaan dekeissä saattaa olla myös mainos "includes bamboo!" tai vastaavaa, joka tarkoittaa sitä että yksi tai useampi puusiivu välissä on tehty bambusta. Mitä merkitystä tällä on? Sitä en tiedä, toiset sanoo että lauta joustaa enemmän ja skeittilaudoissa "poppi" säilyy paremmin. Meikälle käytännössä ihan sama kuitenkin.
Miten tunnistat hyvän dekin? Tarkasta ettei lauta ole kovin kiero, sentti suuntaan tai toiseen ei haittaa, lauta kieroutuu muutenkin vuosien aikana ja toisaalta mukautuu sun rullausasentoon sopivaksi. Tunnustele dekkiä, jos se tuntuu tukevalta ja maalaukset ja lakkaukset ovat hyvässä kunnossa niin todennäköisesti dekkikin on. Markettilaudoissa tuntee monesti dekissä semmoisen tietyn "ilmavuuden" joka tappaa dekin "popin", vältä semmoisia. Markettilaudat ovat monesti rullatessa raskaan tuntuisia ja ne eivät vastaa jalkojen liikkeisiin yhtä herkästi, tosin tämäkin on aika makuasia. Ei huono dekki rullaamista estä. Hyvällä ja joustavalla dekillä on kuinkin paljon lystikkäämpi kulkeä pitkää matkaa kuin tönkköpuisella lankulla.
Minkä mittaisen dekin hankkisin? No se riippuu aivan siitä mitä haluat tehdä laudallasi. Meikän mielestä cruisailuun sopii käytännössä kaikki laudat, kunhan renkaat ja laakerit on kunnossa. Jos jotain temppujuttuja meinaa tehdä niin lyhyt lauta on helpompi. Ainakin flippien pyörittelyyn, ollieen yms. Eli temppuiluun sopis meikän mielestä semmonen 27"-36" lauta. Mut mikään ei estä tekemästä samaa hommaa pienemmällä tai suuremmalla laudalla. Sehän on omista skilleistä kiinni! Jotku tykkää opetella dance -muuveja laudalla. Dance meininkeihi meikä suosittelis vähän pitempää lautaa, jotain yli 40", mutta tääki on taas makuasia. Kukin tyylillään, meikä ainaki nostais hattua jos joku vääntäis dance-trikkei 20" minicruiserilla. Vertauskohteeksi voisin vielä mainita että normi skeittilauta on yleensä 30"-32" pitkä. Aloittelija, joka haluaa nimenomaan longboardin vois alkaa tsekkailee lautoja väliltä 32"-42". Siinä ei ainakaan voi mennä kamalasti pieleen. Minicruiserit taas on kooltaan 17"-30" ja 17" lauta on jo tosi pieni. Mut tässäki taas jätän kaikki vaihtoehdot avoimiks. En mä oo kellekkään sanomassa että "et voi ostaa tota lautaa se on liian pitkä/lyhyt".
Renkaat
Renkaiden infoon kannattaa lonkkaroimisessa perehtyä ihan kunnolla, koska ne on se juttu joka sua kuljettaa eteenpäin. Toisin kuin skeittilaudan renkaissa, longboard renkaissa ilmoitetaan koon lisäksi myös kovuus. Kovuudella tarkoitetaan luonnollisesti renkaan kovuutta. Kova rengas on parempi parkeissa ja vanerilla yms. käytännössä kaikilla erityisen sileillä pinnoilla. Kovilla renkailla slaidaus onnistuu helposti, toisin kuin pehmeillä renkailla. Pehmeät renkaat taas toimivat paremmin asvalteilla ja vähän huonommilla teillä. Pehmeillä renkailla rullaa myös helposti hiekoituskivien yms muun pikkuroinan päältä. Renkaiden kovuus ilmoitetaan asteikolla 78A-101A. Jolloin 78A on pehmeä ja 101A on kova. En nyt ole aivan varma menikö tuo kovuus asteikko nyt juuri tuolla haarukalla, mutta ymmärrätte periaatteen. Itellä on yhdessä laudassa 78A renkaat ja oon ollu niihin enemmän ku tyytyväinen, mutta käytännössä kaikki 78A-86A renkaat millä oon rullannu on toiminu cruisailussa erittäin hyvin. Nii ja pehmeät renkaat tuppaavat kulumaan hieman nopeammin kuin kovat, ellei kovilla renkailla sitten slaidaa aina kun vaan on mahdollista. Slide-hommat onnistuu parhaiten kovuudeltaan yli 90A renkailla, vaikka ei se mahdotonta ole esim. 88A renkaillakaan. Hyvällä vauhdilla, tasaisella ja pölyisellä tiellä saa 78A renkaatkin slaidaamaan jos vaan haluaa.
Renkaiden koko on käytännössä suoraan verrannollinen vauhtiin minkä laudalla voi saavuttaa. Mitä isommat renkaat -> sitä kovempi vauhti (näin cruisailussa siis, mäkien pommittamisessa pitää sitten alkaa jo miettiä trukkien asemaa laudassa, laudan paksuutta ja vakautta yms. muuta pikkutarkkaa sen maksimivauhdin saavuttamiseksi). Järkevän kokoisia renkaita lonkkareihin on käytännössä kaikki 60mm-80mm renkaat. 80mm renkaat alkaa kuitenkin olemaan jo tosi järeät, jolloin pitää miettiä korotuspaloja trukkeihin jos haluaa välttää wheelbiten (eli sen kun renkaat ottaa lautaa kääntäessä laudan pohjaan kiinni). Joissakin lautamalleissa wheelbiten mahdollisuutta on pyritty vähentämään leveämmillä trukeilla, dekin pohjaan hiotuilla koloilla ja yleensäkkin dekin muodolla. Kannattaa ehkä miettiä vähän siihen tyyliin, että mitä pidempi lauta -> sitä isommat renkaat voi siihen laittaa kiinni. Tää ei nyt kuitenkaan oo mikään pakollinen sääntö, vaan mun mielipide. Esim. 31" lautaan en laittais 80mm renkaita kiinni, mutta 42" lautaan ne vois sopia aika hyvinkin. Mut kukin tyylillään, ei skeittaamisessa oo ikinä kyse mistään sääntöjen tai mielipiteiden noudattamisesta.
Trukit
Hyvät trukit tunnistaa hyvästä rakenteesta ja laadukkaasta metallista. Mistä ne sitten tunnistaa niin en tiedä. Meikän ei kovin moniin susipaskoihin trukkeihin törmänny, kuluneisiin kylläkin. Eli ne trukitkin kannattaa vaihtaa välillä, vähän kulutuksen mukaan, toisilla trukit kestää vuoden, toisilla 20 vuotta. Ihan käytön ja käyttötarkoituksen mukaan.
Huonotkin trukit voi taikoa toimiviksi vaihtamalla trukkikumit. Trukkikumeja saa kaikista hyvin varustelluista skeittikaupoista, toisinaan myös stadiumeista, topsportista, intersportista yms. Trukkikumien vaihto ei oo mitään aivokirurgiaa, mutta tarkkana kuitenkin sen kanssa. Trukkikumien kireyttä voi säätää trukkien keskellä olevasta mutterista. Eli mitä löysemmällä kumit on, sitä lepsumpi lautaa on käsitellä ja kääntyminen helpottuu. Toisaalta liialla löystämisellä voi aiheuttaa itselleen hölskyvän laudan ja wheelbiteja. Eli etsitään se kultainen keskitie taas. Joillain skeittareilla on tapana pitää trukit aina vaan mahdollisimman kireällä, silloin painoa laudalla siirtämällä ei pysty kääntymään vaan homma tapahtuu kicktailia painamalla. Hankala selittää mut eiköhän kaikki skeittauskokemusta yhtään omaavat ymmärrä? Lonkkareissa kuitenki trukit saa iskeä melko löysälle. (Käytännössä niin löysälle kuin pystyy ilman ikäviä wheelbiteja)
Lonkkareissa trukkeja löytyy myös monella eri tavalla asennettuina, joissain ne on isketty suoraan pohjaan kiinni, toisissa taas trukit on kiinni laudan "päältä" eli tavallaan laudan läpi. Näin esim. joissain Loadedin laudoissa. Päältä kiinni isketyt trukit on kuulemma vakaampia ja niillä voi saavuttaa suurempia nopeuksia ilman "speed wobblea", joka on sitä, kun matkaat laudalla niin lujaa, että se alkaa täristä holtittomasti, kunnes lopulta lennät kyydistä. Mene ja tiedä, mä en oo tämmöstä lautaa koittanu. Käytännössä molemmat kuitenki toimii yhtä hyvin, pystyt rullaamaan eteenpäin ja kääntymään. Myös slaidit onnistuu.
Wheelbitejä välttääkseen monet iskee trukkien ja dekin väliin korotuspalat. Korotuspaloja saa skeittikaupoista. Skeittilautojen korotuspalat menee myös lonkkareihin. Korotuspalojen kiinnittäminen trukkien ja dekin väliin on helppoa ku heinänteko. Tähän tarviit skate toolin tai ihan vaan sopivan kuusiokoloavaimen.
Grippi
Se on iha hyvä olla, mutta ei kuitenkaan pakollinen. Lonkkareissa varsinkin grippiä tavataan koristella eri tavoin, on raitaa ja maalausta ja vaikka mitä myös laudan päällä. Pari kolme gripitöntä kohtaa laudan päällä ei vaikuta pitoon oikeastaan mitenkään. Joskus grippi saattaa kuitenkin kulua huonokuntoiseksi tai lähes olemattomaksi, jolloin aiheelliseksi tulee gripin vaihtaminen. Laudan voi viedä kokonaisena skeittikauppaan ja pyytää niitä vaihtamaan sen, monet paikat tekee tätä, kaikki ei. Osa ihan gripin hinnalla, pitkään lonkkariin saatat tosin joutua ostamaan kaksi grippiä. Saman homman kuitenkin voi hoitaa myös itse. Homma on melko simppeli, katsokaa vaikka youtubesta ohjeita.
Laakerit
Lushin laudoissa taitaa mukana tulla keraamiset laakerit, jotka urbaanilegendan mukaan rullaavat paremmin kuin skeittilautojen pallolaakerit, mutta särkyvät helpommin flippejä ländätessä ja muutenkin kovassa kohtelussa. Abec -luokitukset on meikän mielipiteen mukaan vähän suuntaa-antavia. Joku joskus tais sanoa että abec -luokitus toimii niin, että mitä suurempi abec -luokitus, sitä kovempaa laakereilla pääsee. Saattaa olla, mutta mä mielummin ostan vaikka Destructon Abec-5 laakerit ku Tsingwang-made in vietnam abec-sata200 laakerit. Eli käytännössä kaikki abec-5 ja abec-7 ja abec-11 laakerit on jotakuinki samaa kamaa. Poikkeuksena jotkun erityisen hyvät laakerit kuten vaikka Swissin -laakerit. Näitä erityisen hyviä super laakereita löytää netin keskustelupalstoilta vaikka miten. Sieltä voi rahakkaat ettiä itselleen sopivia. Meikällä kuitenki noi perus skeittilaakerit on toiminu tähän asti hyvin. Jos raha kuitenki kasvais puissa niin varmaan tulis hankittua noita keraamisia laakereita.
Tärkeää on kuitenkin säilyttää laakerit hyvässä kunnossa. Tää onnistuu helposti. Älä skeittaa hiekassa tai vedessä. Myös pitkät hiukset laakereissa on kurjia. Niitä kuitenki saa revittyä sielt väleistä pois aika hyvin. Laakereiden puhdistamiseen löytyy ohjeita myös youtubesta. Puhdistus on kuitenki jokseenki vittumaista hommaa, joten pari kymppiä kesässä ei oo paha satsaus uusiin laakereihin. Tietty jos laakerit tuntuu kuluvan nopeampaa tahtia, kannattaa alkaa miettiä omaa lonkkarointityyliä, tekeekö jotain ehkä väärin? Tämmöstä on esim. laudan hakkaaminen asvalttiin jatkuvasti. Lonkkari jatkuvasti rannalla mukana, laakereihin kulkeutuu hiekkaa tai vettä? Tietty laakereita kuluttaa myös ahkera rullaaminen, mut se on sit jo enemmän hieno saavutus ku oma häpeä. Laakereiden tietää tulleen tiensä päähän, kun rengas pyörii selkeästi heikommin kuin muut renkaat, rengas tuntuu jarruttavan muun laudan vauhtia tai kun sen pyöriessä kuuluu sellaista pientä raapivaa ääntä, niinkuin siellä olisi hiekkaa välissä. Jos vain nostat laudan ilmaan ja pyörität kaikkia renkaita samaan aikaan ja huomaat, että joku rengas ei pyöri yhtä hyvin kuin toiset, se ei tarkoita yhtään mitään. Eli "ilmassa pyörimisellä" ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten hyvin rengas pyörii asvaltilla, vauhdissa ja paino päällä. Näin ainakin olen kuullut ja itse saman todennut.
Muuta
Kengät on tärkeä osa lonkkarointia, jos ei muuten niin jarruttaessa. Kengät kuluu nimittäin skeitatessa älytöntä vauhtia. Meikällä ainaki on menny parhaimmillaan pelkällä rullailulla 3 paria kenkiä kesässä ja jokainen kenkäpari käytettiin niin loppuun että pohjallinen paistoi pohjan läpi. Pyhäkengillä ei siis ehkä kannata skeitata. Vähän ihmetyttää muutenki, että kuka helvetti skeittaa niillä miljoonan Nikeilla ja Adidas-tossuilla. Ennen muinoin jengi skeittas lenkkareilla! Tätä en kuitenkaan suosittele, koska tommonen flättipohjanen kenkä kuitenki antaa hyvän tuntuman lautaan ja on enemmän jarrutuspinta-alaa. Meikällä aivan hyvin toiminu skeitatessa jotku halvat tennaritki. Ne tosin kuluu tosi nopeesti. Oldschool meiningeistä diggaaville suosittelen myös lonkkaroimisen kokeilemista paljain jaloin, sillon ei paljon jarrutella, mut tuntuma lautaan on ku toisesta ulottuvuudesta. Jos vauhti yltyy liian kovaks niin kannattaa juosta vauhti pois hyppäämällä kyydistä. Kannattaa juosta päkiöillä, eikä niinkään "juoksukaljat" tyylillä, päkiöillä juoksee sata kertaa nopeempaa, oikeesti.
Potkimistyyli on kaikilla vapaa, mutta yleensä varsinkin aloittelijoilla on tärkeä kulkea aina tietty jalka edellä ja toinen jalka silloin hoitaa potkimisen ja jarruttamisen. Se on ihan ok, kunnes pitää matkustaa pidempiä matkoja. Silloin eteen tulee väistämättä eteen tilanne, jolloin väsyy ja pitää käyttää sitä "huonompaa" jalkaa "vauhtijalkana". Tässä taas päästään tilanteeseen, jossa henkilö potkii huonommalla jalallaan vauhtia, mutta jos hän ei hoksaa siirtää normaalisti käyttämäänsä, mutta nyt väsynyttä, "vauhtijalkaasa" laudan etuosaan, hän ohjaakin takajalalla. Hankalasti selitetty, mutta lopulta tästä seuraa se, että uuden "vauhtijalan" saaminen takaisin laudalle on ehkä ujosti haasteellisempaa ja näyttää jonku mielestä hassulta. Elitistit kutsuu näitä muistaakseni nimellä "mongo-potku". Tästä oli Ruhje webzinessä joskus juttua. Sinänsä turhaa pelleilyä valittaa "mongo-potkuista", mutta se on kyllä helppo tapa erottaa aloittelija pidempään harrastaneesta. Yleensä on siis tapana pitää laudalla oleva jalka edessä ja "vauhtijalka" taas nostetaan laudan keski-takaosaan, kun vauhtia on riittävästi. Mongo-potkuissa pidetään laudalla olevaa jalkaa takana, kun taas "vauhtijalka" nostetaankin laudan etuosaan.
Vauhtia lonkkaroimisessa voi tulla yllättävänkin paljon, longboardilla pääsee helposti lähes yhtä kovaa kuin pyörällä. Vauhti saattaa nousta alamäessä yli 40km/h (tästä kovemmatkin vauhdit on aivan saavutettavissa) tavallisellakin longboardilla. Tätä varten on onneksi olemassa jalat, joilla voi jarruttaa. Jos vauhtia jaloilla jarruttamiseen on kuitenkin liikaa niin voi nopeutta koittaa hillitä ohjaamalla lautaa esim lähemmäs tien reunaa, jolloin hiekka/nurmikko hidastaa vauhtia tehokkaasti. Tästä tosin voi aiheutua ripeä äkkipysähdys joten koittakaa harjoitella tätä hallitusti. Toinen vaihtoehto on tehdä tiukkaa S-kuviota mäen ajan, tämä jarruttaa vähän vähemmän tehokkaasti ja vie äkkiä koko tien leveyden verran tilaa. Näyttää ja tuntuu kuitenkin mahtavalta. Korostan tässä vielä suojien merkitystä. Kypärä on hyvä olla. Pienelläki vaivalla saa itelleen elinikäisen päävamman.
Jos vauhti kaikesta huolimatta yltyy liian kovaksi, on hallittu kaatuminen tärkeää. Oli suojia tai ei, kannattaa kaatuessa yrittää pyörähtää pehmeälle maalle, yllätys. Alamäessä pitää muistaa kaatuessa pyöriä siihen suuntaan mihin vauhti vie, eikä yrittää jarruttaa omaa vauhtiaan esim. naamallaan. Kuperkeikka/ukemi tyyli on tullut koitettua ja se kyllä toimii. Suojia myös suosittelen kaikille, nykyään skeittikypärätki on niin siistejä ettei niitä tarvii hävetä. Eli kypärä päähän ja mielellään myös polvisuojat, käsiin kannattaa hankkia slide-hanskat. Slide-hanskat sekä suojaa sormia että käsiä, mutta myös toimivat erittäin toimivana apuna slaideissa. Kunnon slaideja ei käytännössä voi tehdä ilman slide-hanskoja. Jos slide-hanskoja ei kärsi ostaa, ne voi helposti tehdä itse remonttihanskoista ja muovinpaloista (kuten leikkuulauta).
Täältä ohje.
Luotettavia longboard merkkejä
on esim: Lush, Original Skateboards, Landyachts ja Loaded (tosin monesta suusta kuultuna Loadedit ovat ylihinnoiteltuja ja menettävät joustavuutensa nopeasti, jos rahaa kuitenkin riittää niin nää on musta aivan hyviä)
Huonommiksi mainostettuja lautoja: Warp, Sector9 ja Mindless
Lisäksi markkinoilta löytyy useampia lautojamerkkejä, jotka tekee lautoja tältä väliltä, kuten Santa Cruz, Madrid, Gravity, Riviera.
Näissäkin kannattaa muistaa, että toisinaan Rivieran joku lauta saattaa päihittää laadussa Lushin jne. Ei kaikki lue kirjoissa, eikä varsinkaan blogiteksteissä. Kokeilemalla selviää mikä on hyvä lauta ja mikä tuntuu omiin jalkoihin hyvältä.
Nää yläpuolella olevat on semmosia mistä on joko itellä kokemusta tai lonkkaroivalla kaverilla tai tutulla omakohtaista kokemusta. Niitä "kuulin kaverilta, että sen kaveri oli koittanu yhtä lautaa, joka oli ollu ihan paska" -en laskenu mitenkään mukaan. Noista huonommiksi mainostetuista laudoista saa varmasti aloittelijakin jotain irti, jos ei muuten niin pistämällä osiksi ja hankkimalla tilalle uuden dekin tai muuten vaihtamalla osia laadukkaampiin. Ja nämäkään ei oo kiveen kirjotettuja sääntöjä, lonkkareissa on vähän sama homma ku kitaroissa, välillä sinne halpisläjäänki eksyy helmiä.
Mikä lauta aloittelijan sitten kannattaisi hankkia?
Meikä suosittelee lämpimästi käytännössä kaikkia Lushin lautoja, mitä ikinä niillä aikookaan sitten harrastaa, oli se sitten dancingiä, cruisailua tai flippien pyörittämistä parkilla (parkista vielä sen verran että mun mielestä lonkkarin on kuitenkin parhaimmillaan kadulla, eikä parkilla). Kehottaisin katselemaan esim. Lushin Makongaa, Hunaa tai Tulaa. En tiedä onko noi Lushin nimikkeet muuttunu aikojen saatossa, mutta jos laudassa lukee Lush Longboards, ei voi kamalasti mennä pieleen. Nii ja nyrkkisäännöks ehkä vielä se, että kannattaa mielummin panostaa luotettavaan kuin halpaan. Meikä ainaki tykkää, että alla on varma lauta, joka tottelee jalkojen liikkeitä, eikä alla ole mitään markettilankkua, jonka laakerit saattaa sanoa itsensä irti milloin tahansa.
xxxxxxxxxxxxxxxx
Sori tuli pitkä teksti! Toivotaan et kesä tulis pian ja toivottavasti tästä on apua. Jos jotai kysymyksiä tai vastauksia löytyy nii mulle voi toho alas kommentoida! Joku on varmasti erimieltä jostain, joten senki voi toho alle suhertaa. Saattaa olla että sen ansiosta päivitän tätä tekstiä suuntaan tai toiseen. Kiva jos jaksoit lukee kokonaan alust loppuun! Rullatkaa iisisti ja muistakaa käyttäytyä! Ja toivottavasti en herättäny kenessäkään pahaa verta. Tää oli vaan se mitä halusin jakaa mun kokemuksista lonkkaroinnin parissa. Koitan korjata kirjoitusvirheet, jos niitä tekstissä on. (Kuten meikän tuntien varmaan on)
Unohtuiko jotain?! Varmasti. Ilmotelkaa mitä haluatte kuulla niin vastaan kysymyksiin parhaani mukaan.
Loppuun viel linkki
offshoreen! Nettikauppaa ei varsin oo, mutta tilaukset kulkee hyvin sähköpostin avulla. Tamperelainen pulju. Myyvät mm. Lushin lautoja.
Lisää tietoa longboardin ostamisesta ja hankkimisesta saat mm. täältä:
Longboard Ostajan Opas
